Rhododendronlehdessä 2/3-2002 oli artikkeli Alppiruusujen pistokaslisäys ja siinä esitettyjen ohjeiden pohjalta tein lokakuussa 2002 koesuunnitelman alppiruusu-pistokkaiden juurruttamisesta eri juurrutushormonien pitoisuuksilla. Juurrutushormonit hankittiin kerhon yhteisostolla Hollannista (www.rhizopon.com).

Seuraavassa raportoin tuloksista ja tekemistäni havainnoista. On huomattava, että kokeen laajuus ei ole riittävä varmojen johtopäätösten tekoon, mutta tuloksista voi kuitenkin saada suuntaviivoja onnistuneempaan pistokaslisäykseen.

Pistokkaita otin 17 eri lajista/lajikkeesta, yhteensä 89 kpl. IBA-juurrutushormonien pitoisuudet olivat väliltä 0,4 - 4,0 %. Lisäksi käytin juurtumista potentiaalisesti tehostamaan sekoitusta 50 % IBA-hormonia + 50 % NAA-hormonia (0,1 tai 0,2 %). Muutamalle pistokkaalle tein varttamiskokeen käyttäen runkoina lehdettömiä ja juurettomia 'Cunningham's White' versoja.

Kasvatusolosuhteet:

• 25% turve, 25% rodomulta, 50% perliitti, altakasteluruukuissa sisätiloissa.

• Valaistus loisteputkivalaisimilla, 16 tuntia/vrk.

• Kasvualustan lämpötila n. 23°C, ilman n. 21°C.

• Homeenestokäsittely Euparen M 0,5 % suihkeena ensimmäisten viikkojen aikana toistettuna kaksi kertaa.

Tulokset

Nopeimmat pistokkaat juurtuivat viidessä viikossa, kun taas pisimmillään juurtumista sai odotella yli puoli vuotta. Juurrutushormonin pitoisuudella oli suuri merkitys varsinkin hitaasti juurtuvilla elepidooteilla. Mitä korkeampi IBA-pitoisuus, sitä nopeammin pistokas juurtui. Korkea IBA-pitoisuus sai aikaan erittäin paksun kalluksen kasvun. Joissakin tapauksissa liian paksu kallus näytti hidastavan juurtumista.

Kaiken kaikkiaan 66 % pistokkaista juurtui. Tämä on aika hyvä tulos huomioon-ottaen joillekin lajikkeille myöhäinen pistokkaan ottoaika, etukäteen epätoivoisiksi arvioidut varttamiskokeilut ja laaja vaihtelualue IBA-pitoisuudelle.

Versojen kasvuunlähtö oli ongelma usealla lajikkeella. Pistokkaat olisivat tarvinneet juurtumisen jälkeen kylmäkauden (talven), jonka jälkeen ne vasta olisivat lähteneet kasvuun. Annoin 25-viikkoisille, jo juurtuneille, ilman uusia versoja oleville pistokkaille huhtikuussa kolmen viikon keinotalven jääkaapissa, mutta tulos oli huono. Vain yksi 'Yaku Angel' pistokas kasvatti heti keinotalven jälkeen versot. Edellisenä vuonna olin järjestänyt pistokkaille heinäkuussa keinotalven. Tästä oli selkeästi apua yakushimanum-lajikkeiden versojen kasvulle. Kaikki yakut tekivät silloin uusia lehtiä elokuussa.

Elepidootit juurtuivat keskimäärin 13 viikossa. Lajikkeiden välillä oli kuitenkin huomattavia eroja ja lisäksi juurrutushormonin pitoisuudella oli suuri merkitys juurrutusnopeuteen. Hyvin juurtuvia olivat brachycarpum lajike 'Django', wardii lajike 'Goldbukett', williamsianum lajike 'Gartendirektor Glocker', yakushimanum 'Yaku Angel', catawbiense lajikkeet 'Calsap' ja 'Matterhorn' ja makinoi lajike 'Jens Jörgen Sörensen'. Hankalia juurtumaan olivat dichroanthum 'Böhmen', yakushimanum 'Ken Janeck', brachycarpum ssp. tigerstedtii lajike KTH-001 ja catawbiense lajike 'Hachmann's Charmant'. Pistokkaiden ottoaika lokakuun puolessa välissä oli joillekin lajikkeille mahdollisesti liian myöhäinen parhaan tuloksen saavuttamiseksi?

Lepidootit juurtuivat keskimäärin 9 viikossa, mutta variaatio oli laaja. Nopeimmat juurtuivat jo viidessä viikossa, mutta esimerkiksi carolinianum lajikkeella 'Manitau' juurtuminen oli hidasta. Grönlanninpursun R. groenlandicum pistokkaista suurin osa kuoli. Kevätpistokkaat olisivat ehkä juurtuneet helpommin? Monella lepidootilla keväällä otetut pistokkaat juurtuvat jopa ilman juurrutushormoneja.

Kuva 1. 'Goldbukett' pistokkaiden juurtumis- ja kasvuunlähtöaika juurrutus-hormonin pitoisuuden funktiona. Uusi kasvu alkaa n. 11 viikkoa juurtumisen alkamisesta. (On huomattava, että näytteiden lukumäärä ei ole riittävä tilastollisesti merkittävien johtopäätösten tekoon.)

Kuva 2. R. russatum lajike 'Lauretta' kuuden viikon jälkeen. Mitä vahvempi hormoni-pitoisuus, sitä paremmin juuria, mutta kaikista näyttäisi tulevan hyvä taimi.

Kuva 3. R. lapponicum lajike 'Frost Hexe' kuuden viikon jälkeen. NAA-hormonin lisäyksestä näyttäisi olleen hivenen etua tässä tapauksessa.

Kuva 4. 'Django' pistokkaalla oli jo kookas juuripaakku 12 viikon jälkeen.

Havaintoni ja päätelmäni tuloksista

• Lepidootit juurtuvat helpommin kuin elepidootit. Tämä oli odotettu tulos, mutta tulipahan se taas vahvistettua.

• Lepidooteille riittää 0,4 % IBA, kun taas elepidooteille 1 - 2 % IBA näyttäisi olevan parempi vaihtoehto. Tästä "pääsäännöstä" löytyy luonnollisesti poikkeuksia sekä lepidooteista että elepidooteista.

• Mitä korkeampi IBA-pitoisuus, sitä nopeammin pistokas juurtuu. Vahvat IBA-hormonit ovat kalliita ja saavutettu etu ei välttämättä ole taimikasvatuksessa kustannustehokasta.

• Korkea IBA-pitoisuus (4 %) kasvattaa paksun kalluksen ja juuret voivat jäädä tulematta. Liian korkea IBA-pitoisuus voi myös tappaa pistokkaan.

• NAA-juurrutushormonin lisäyksellä IBA-hormoniin ei ollut kovin suurta vaikutusta, mutta eräillä lajikkeilla se näytti hivenen edistävän juurtumista.

• Varttamiskokeilut pistokkailla eivät onnistuneet yhtä lukuun ottamatta. Vaikeasti juurtuva 'Hachmann's Charmant' onnistui vartettuna 'Cunningham's White' runkoon ilman juurrutushormonia. Menetelmää voisi parantaa käyttämällä sivuvarrennusta, jossa runkoon jätetään pari lehteä, jotta runko pysyisi paremmin elossa. Juurtumisen jälkeen rungon lehdet tulisi nyppäistä pois, jotta vartettu osa lähtisi kasvuun.

Kuva 5. 'Hachmann's Charmant' vartettuna 'Cunningham's White' runkoon juurtui ilman hormoneja 17 viikossa.

Kuva 6. 'Goldbukett' pistokkaat kasvattivat uusia versoja 24-viikkoisina.

Kokonaisuutena pistokaskokeilun voi sanoa onnistuneen jopa odotuksia paremmin. Tietoa kertyi aika mukavasti seuraavien vuosien pistokkaiden ottoa ajatellen ja tulihan tässä samalla muutamia kymmeniä rhodon taimia lisää omaan puutarhaan istutettavaksi ja rhodokerholaisille annettavaksi.

Juurrutushormonien yhteisostoon osallistui 16 rhodokerholaista ja saatuani heiltä alppiruusujen pistokaskokeilun tulokset teen niistä yhteenvedon, jonka julkaisen myöhemmin kerho-lehdessä.

Kuva 7. 'Jens Jörgen Sörensen' ja vartettu 'Hachmann's Charmant' uusine versoineen 47 viikkoa pistokkaiden otosta elokuun lopulla kylmälavan varjossa.