Paluu hoito-ohjeisiin  /  Back to the catalogue of various documents on plant care    Suomi  English  English

Kylmälava

Kylmälava on erinomainen kapistus pienten alppiruusun ja atsalean taimien suojaamiseen talven ajaksi. Rakentelin ensimmäisen kylmälavani Osmo Jussilan piirustuksiin pohjautuen. Tosin pitihän minun niitä tietysti vähän “parannella” eli lisätä omia ideoitani.

Olen ollut lavoihini erittäin tyytyväinen. Kylmälavat ovat pysyneet sopivan viileinä, vähän pakkasen puolella talven ajan. Lisäetuna on ollut lavojen käyttö keväällä ja kesällä taimikasvatukseen. Lavoissa on lämmintä jo aikaisin keväällä ja hallat eivät pääse nipistämään taimia, kun kantta pitää vain vähän raollaan. Taimet lähtevätkin keväällä hyvään kasvuun ja kasvukautta saa venytettyä pidemmäksi.

En ole uskaltanut kaivaa kylmälavojani kovinkaan syvälle maahan potentiaalisen kosteusongelman vuoksi. Keväinen lumien sulaminen saattaisi aiheuttaa pahan tulvaongelman. Maa on keväällä roudassa ja salaojat eivät silloin toimisi. Kylmälavassani maa on samalla tasolla ulkopuolen maanpintaan nähden.

Lokakuussa ennen yöpakkasten tuloa suljen kylmälavan kattoikkunat tai luvatusta säästä riippuen voin jättää ne vähän raolleen (n. 3 cm rako). Viikonloppuisin saaristossa käydessäni olen tuuletellut lavaa. Kaksi kerrosta 50-millistä styroxia olen laittanut ikkunoiden päälle marraskuussa, kun yöpakkaset ovat alkaneet.

Keväällä olen aukaissut kylmälavan maalis-, huhtikuussa heti, kun styroxien ja ikkunoiden väliin muodostunut jää on sulanut. Olen kuitenkin pitänyt kattoikkunoita suljettuna tai vähän raollaan aina toukokuun loppupuolelle asti hallaöiden vuoksi. Vain viikonloppuisin olen tuuletellut lavaa ja tarvittaessa kastellut.

Hometta on keväisin ollut lievästi, mutta vain kuolleiden kasvisosien päällä. Olen tarvittaessa suihkauttanut koko lavan sisällön huhtikuussa kertaalleen Euparen M kasvitautien torjunta-aineella (0,5 % liuos). Tämä on tehokkaasti ehkäissyt homeen lisäkasvun keväällä.

Kylmälava edestä

Kylmälavassa voi säilyttää arat taimet, jotka eivät kestä pakkasta. Seinissä on 50 mm:n styrox-eriste ja talvella lasi-ikkunat voi peittää stryrox-levyillä.

Kylmälava sivulta

Kylmälavat sivulta päin katsottuna. Ikkunat ovat irrotettavien tukien varassa. Sadevettä varten ikkunoiden listoituksessa on urat, joilla vesi johdetaan ikkunoiden aukaisukulmasta riippuen joko kylmälavan ulkopuolelle tai takaseinämän kautta lavan sisälle. Isoissa valkoisissa taimilaatikoissa on kätevämpi pitää suurempia määriä taimia kuin erillisissä taimipoteissa.
Kylmälavan taimet

Kylmälava on syksyllä pakattu täyteen pikkutaimia ja nurkassa on joitakin suurempia, mutta arkoja lajitaimia. Myyriä ja puiden juuristoja varten on seinien alareunoilla moninkertainen suojaus: kosteuseristysmuovia, lasikuitukangasta ja myyräverkkoa.

Olen laittanut kylmälavaan kiviä taimien väliin keräämään kosteutta alapinnalleen, mutta myös tasaamaan lämpötilaeroja. Syyspakkasilla olen kokeillut, miten kivien koko vaikuttaa lämpötilaan. Laitoin kolme suurta kiveä kylmälavaan ja seurailin sisä- ja ulkolämpötilaa ikkunat raollaan olevassa kylmälavassa. Seuraavassa on tuloksia kahden viikon testeistä.

Pieniä kiviä kylmälavassa, ikkunat yöllä raollaan noin 3 cm
- Matalin ulkolämpötila -5,5°C
- Lämpötila kylmälavassa -2,0°C
- Lämpötilaero -3,5°C

Kolme suurta kiveä lisätty kylmälavaan, ikkunat yöllä raollaan noin 3 cm
- Matalin ulkolämpötila -6,0°C
- Lämpötila kylmälavassa 0,0°C
- Lämpötilaero -6,0°C!

Eihän tuo ero kovin suuri ole eikä koe täytä tieteellisen kokeen kriteerejä, mutta sai ainakin minut vakuuttuneeksi, että isot kivet pysyvät kylmälavassa! Kiviin kertyy päivän mittaan lämpöenergiaa, joka yön aikana sitten vähitellen siirtyy ilmatilaan. Kivien käytöstä on ainakin minulle merkittävää etua, koska en voi olla viikolla paikan päällä pistämässä ikkunoita kiinni, jos yllättäen tuleekin kovat yöpakkaset. Korkeiden päivälämpötilojen vuoksi en voi myöskään aina pitää ikkunoita täysin kiinnikään. Kivet pitävät huolta tasaisesta lämpötilasta kylmälavassa.
Kylmälava talvella

Lumi peittää kylmälavan talvella. Saaristossa lunta on useimmiten niukanlaisesti ja pelkästään lumen tarjoamaan eristävään kykyyn ei voi luottaa. Kaksi kerrosta 50 mm:n styrox-levyä on taannut riittävän eristyksen. Seinillä on vain yksinkertainen 50 mm eristys.
Kylmälavan isot taimet

Yksi kylmälavoistani on vähän korkeampi isoja taimia varten. Keväällä on jännittävä ja sykähdyttävä kokemus avata kannet ja havaita kaiken olevan kunnossa. (Pistokkaita sisältävät altakasteluruukut eivät olleet koko talvea kylmälavassa vaan olin laittanut ruukut lavaan aikaisin keväällä antamaan pistokkaille pienen kylmäkäsittelyn.) 

Kylmälavan atsaleat

Kylmälavassa olevien atsaleojen taimissa lehdet ovat usein vihreinä vielä talven jälkeen. Normaalistihan kesävihannat atsaleat syksyn tullen tiputtavat lehtensä, mutta eivät aina kylmälavassa! Oheisen kuvan olen ottanut helmikuussa, kun tirkistin kylmälavan sisälle.

Tilastoa lämpötiloista kolmelta talvelta (lavan sulkemisesta lavan avaamiseen):

Talvi 01/02:
- min ulkolämpötila -21°C, lavassa -3°C
- max ulkolämpötila +10°C, lavassa +3°C

Talvi 02/03:
- min ulkolämpötila -26°C, lavassa -6°C
- max ulkolämpötila +10°C, lavassa +4°C

Talvi 03/04:
- min ulkolämpötila -21°C, lavassa -3°C
- max ulkolämpötila +11°C, lavassa +4°C

Ilta-aurinko pääsee paistamaan mäntyjen välistä lavan ulkotakaseinään, joten ulkolämpötilan lisäksi myös pilvisyys vaikuttaa hivenen lavan maksimilämpötiloihin.

Kokemukseni kylmälavojen käytöstä ovat olleet tähän mennessä pelkästään positiivisia.

Paluu hoito-ohjeisiin  /  Back to the catalogue of various documents on plant care