Alppiruusujen ja atsaleojen siemenet ovat itämiskuntoisia heti keräämisen jälkeen. Siemenkodat kerätään ennen pakkasten tuloa, ennen kuin ne ennättävät avautua. Eräillä lajikkeilla siemenkodat voivat lähteä aukeamaan jo syyskuun alkupuolella, joten tarkkana saa olla. Parasta olisi, jos siemenkodat olisivat jo ainakin osittain ruskettuneet, mutta vihreistäkin siemenkodista saa itävää siementä.
Siemenkotia kuivataan huoneenlämmössä esim. paperipussin sisällä, jolloin ne yleensä aukeavat itsestään. Pieniä roskan näköisiä siemeniä tulee yhdestäkin kodasta mielettömän paljon. Kaikkea ei pidä kylvää ellei halua isoa koulimisurakkaa.
Kerättyjä siemeniä voi säilyttää jääkaapissa ja ne säilyttävät itävyytensä useita vuosia.
|
| Siemenien käsittelyssä käytettäviä apuvälineitä: valkoinen paperi, kynäkumi poimintaan ja hammastikku lajitteluun ja irrottamiseen kumista. |
Siementen kylvö
Siemenet kannattaa kylvää heti alkutalvesta, jotta taimille jäisi mahdollisimman paljon aikaa kasvaa ennen kesää. Itse olen kylvänyt jo lokakuun alussa, mutta myöhäisimmät kylvöt olen tehnyt vasta maaliskuussa. Aikaisin kylvetyt taimet ennättävät kasvattaa puumaisen varren ennen kesää, kun taas maaliskuussa kylvetyt ovat useimmiten alle sentin mittaisia.
Paras kasvualusta rhodon taimille on lannoittamaton ja kalkitsematon vaalea rahkaturve, esim. Kasper - Kasvuturve, jota olen ostanut Hong Kong Tavaratalosta. Myös suolta kerätty, silputtu rahkasammal kelpaa hyvin kasvualustaksi.
Turvetta ei pidä missään tapauksessa yrittää steriloida uunissa, koska silloin turpeessa olevat luontaiset, biologisesti aktiiviset aineet kuolevat ja homeet lähtevät helposti kasvamaan kylvöksen pinnalla.
Siemenet kylvetään turpeen pintaan, ei liian tiheään, koska itämisprosentti on yleensä lähes 100 %.
Itääkseen siemenet tarvitsevat valoa ja kosteutta. Kylvös peitetään lasilla tai muovilla riittävän kosteuden takaamiseksi. Taimille ei saa antaa suoraa auringonvaloa. Olen käyttänyt valaistukseen tavallisia loisteputkivalaisimia ja antanut taimille 18 tuntia valoa vuorokaudessa.
Lämpötila saisi mielellään olla yli 20°C. Mitä korkeampi lämpötila sen parempi kasvun kannalta, mutta homeongelmat voivat vaivata, jos lämpötila on liian korkea. Olen saanut hyviä kasvatustuloksia jopa yli 26°C lämpötiloissa.
Muutamien ensimmäisten lehtien tulon jälkeen taimet olisi hyvä koulia vähän ravinteikkaampaan turveseokseen esim. Havu-rodomullan ja ja turpeen sekoitukseen.
|
| Parin kuukauden ikäisiä 'Mikkeli' x makinoi siementaimia. Vihertävän valkoiset möhkäleet ovat turpeen seassa olevaa perliittiä. |
Oma erikoissekoitukseni alppiruusujen ja atsaleojen taimikasvatukseen
Parhaan mahdollisen tuloksen saamiseksi olen kehittänyt omen erikoissekoituksen taimikasvatukseen. Se pohjautuu osittain Peter Coxin esittämään ideaan.
Taimipotin sisällys
- taimipotin pohjalle (2/3 potin korkeudesta) rodomultaa 50 % + perliittiä 50 %
- taimipotin pinnalle (1/3 potin korkeudesta) turvetta 50 % + perliittiä 50 %
Perliitin käytöllä saavutetaan pari etua (, mutta ilman perliittiäkin pärjää toki ihan hyvin):
- Perliitti antaa taimille niiden niin kovasti tarvitsemaa kasvualustan ilmavuutta.
- Perliitti imee hyvin vettä itseensä, jolloin kastelun kanssa saa olla huolettomampi ilman suurta vaaraa liikakastelusta.
|
| Puolen vuoden ikäisiä taimia. Keskellä on variegated-tyyppinen 'Kullervo' x 'Ken Janeck' risteytystaimi. |
Kylmäkäsittely?
Yleisesti ottaen alppiruusujen ja atsaleojen siemenet eivät tarvitse kylmäkäsittelyä. Poikkeuksena tästä ovat eräät yakushimanum lajit ja lajikkeet. Niiden itävyys on usein heikohko ilman kylmäkäsittelyä. Kokemusteni mukaan neljän viikon kylmäkausi jääkaapin alle 6°C lämpötilassa parantaa itävyyttä oleellisesti. Siemenet voi laittaa esimerkiksi kostean turpeen tai hiekkakerroksen pinnalle lääkkeenannostelupurkkeihin, jotka sijoitetaan muovirasian sisälle. Kylmäkäsittelyn jälkeen siemenet poimitaan turpeen tai hiekan pinnalta ja laitetaan kasvualustan pinnalle itämään.