Kuva 1. Perusrunkona käytetään useimmiten 'Cunningham's White' pistokkaita, mutta myös sopivankokoisia siementaimia voi käyttää. Perusrunko katkaistaan ensimmäisten lehtien alapuolelta.

Kuva 2. Vartettavasta, vielä puutumattomasta oksasta poistetaan lehtiä, leikataan suuret lehdet pienemmiksi ja katkaistaan varsi n. 4-6 cm:n pituiseksi.

Kuva 3. Päätysilmu tai kukkanuppu kannattaa poistaa, jotta kasvinesteitä ei kuluisi hukkaan päätysilmun avautumiseen ja taimi lähtisi haaroittumaan sivusilmuista hyvin jo heti alusta lähtien.

Kuva 4. Pienilehtisistä lepidooteista riittää, kun poistaa ylimääräiset lehdet eikä lehtiä tarvitse leikellä pienemmiksi.

Kuva 5. Perusrunkoon tehdään viistoleikkaus terävällä veitsellä, esim. kirurginveitsellä. Viistoleikkauksen yläpäätyyn kannattaa tehdä ensin suora poikittaisviilto, jotta kallus kasvaisi myöhemmin koko vartteen alueelle.

Kuva 6. Vartettavaan oksaan leikataan viilto vastaamaan perusrungon viistettä. Terävä pääty kannattaa poistaa viisteen alaosasta.

Kuva 7. Vartettava oksa sidotaan kiinni perusrunkoon esimerkiksi kuminauhalla.

Kuva 8. Kuminauhan sidontapa, jolla liitoksesta saa pitävän, mutta silti joustavan.

Kuva 9. Varttamista voi tehdä myös juurtumattomalle 'Cunningham's White' oksanpätkälle, jos sopivia pistokas- tai siementaimia ei ole saatavilla perusrungoksi.

Kuva 10. Samanaikainen juurtuminen ja kalluksen kasvattaminen liitoskohtaan on selkeästi riskialttiimpi menetelmä. Omat tulokseni tällä menetelmällä ovat olleet vaatimattomat.

Kuva 11. Vartepistokas laitetaan kosteaan (ei märkään!) turve/multa-seokseen ja peitetään muovipussilla.

Kuva 12. Suuremman määrän vartepistokkaita voi laittaa taimikasvatuslaatikoihin tai altakasteluruukkuihin.